Stoppi tekoälyn kehitykselle?

Artikla 3 vaarantaa eurooppalaisten tekoäly-yritysten toimintaedellytykset

Artikla selkokielellä

Voiko musiikkia kuunteleva tai kuvia katsova tietokone loukata tekijänoikeuksia? Tähän kysymykseen ei eurooppalainen lainsäätäjä ole vielä ottanut kantaa.

Artikla 3 myöntää tutkimusorganisaatioille, kuten yliopistoille, luvan käyttää tekijänoikeudella suojattua materiaalia (esim. tekstiä, kuvia ja videoita) tekstin- ja tiedonlouhintaan. Tekstin- ja tiedonlouhinnalla tarkoitetaan suuren datamäärän automatisoitua analysointia tarkoituksena esimerkiksi löytää aineistosta säännönmukaisuuksia. Myös esimerkiksi tekoälyn kehittäminen, eli ns. koneoppiminen, edellyttää tekstin- ja tiedonlouhintaa.

Artikla 3a antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden myöntää tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva poikkeus myös kaupallisille toimijoille, kuten tekoälyä kehittäville yrityksille. Ilman tätä poikkeusta Eurooppa antaa muulle maailmalle etulyöntiaseman tekoälyn kehittämisessä.

Nykytila

Tekoälystä povataan seuraavaa tieteellistä vallankumousta.

Suomi on edelläkävijä tekoälyn kehittämisessä. Suomalaiset yritykset kehittävät itsestään ajavia autoja, kouluttavat chat-botteja tarjoamaan ympärivuorokauden palvelua, ja hakukoneita etsimään verkosta ja videoilta tietoa, jota muut hakukoneet eivät löydä. Yli 100 000 tiedon janoista on käyttänyt suomalaista Elements of AI -kurssia tekoälyn alkeiden opetteluun. Suomen hallitus on linjannut tekoälyn keskeiseksi tulevaisuuden onnistumisen tekijäksi tulevaisuusstrategiassaan.

Tekoälyn kehittämisessä koneoppiminen on keskeisessä roolissa. Tekoäly tarvitsee paljon tietoa, jotta se oppii erottamaan esimerkiksi pikkulinnut petolinnuista tai lentokoneista. Koneoppimisessa hyödynnetään laajasti tietoaineistojen automaattista analyysiä, jota kutsutaan tiedonlouhinnaksi.

Osana tiedonlouhintaa tietokoneet muodostavat lähdeteoksista hetken aikaa säilyviä kopioita. Kopioiden tekeminen taas on tekijänoikeudella suojattu oikeudenhaltijan yksinoikeus.

EU-alueella on ollut epäselvää, onko tällainen kopiointi tekijänoikeuden sallimaa vai kieltämää. Kieltoa kannattavat sanovat, että tiedonlouhinnassa muodostetaan luvaton kopio teoksesta. Luvallisuutta kannattavien mielestä kopio kyllä luodaan, mutta kyse on tekijänoikeuslakien sallimasta ns. "väliaikaisesta kopiosta".

Perussuuntaus on kuitenkin ollut, että tällainen tiedonlouhinta olisi kiellettyä. Tämä tarkoittaa, että tiedonlouhintaa haluavan pitäisi hankkia materiaalin käyttöön lisenssi, jonka hinta voi olla kova - tai oikeudenhaltija voi yksiselitteisesti kieltäytyä myöntämästä lisenssiä.

Tiedonlouhinnassa ja koneoppimisessa käytettävät datamäärät ovat tyypillisesti valtavia. Hinnan lisäksi ongelmaksi muodostuu siis pelkästään kaikkien relevanttien oikeudenhaltijoiden tunnistaminen.

Nämä rajoitukset vaikeuttavat tiedonlouhintaa ja tekevät oikeudellisesta tilasta epäselvän.

Mihin lain muutoksella pyritään? - Tekoälyä ja koneoppimista koskevien pelisääntöjen selventäminen

Direktiivin 3 artiklalla on tarkoitus selventää tilannetta siten, että ainakin tutkimusorganisaatiot voisivat hyödyntää tekijänoikeuden alaistakin materiaalia vapaasti mm. tekoälykehityksessä, mikäli heillä on teoksiin laillinen pääsy.

Ongelma on siinä, että jos vapaa tiedonlouhinta on tutkimusorganisaatioille sallittu, muilta se on kielletty. Näin olisi esimerkiksi kaupallisten toimijoiden osalta. Tiede muuttaa maailmaa, mutta ei itsekseen. Jotta maailma muuttuisi, tieteen tuloksia pitää pystyä myös hyödyntämään. Tekoäly-, koneoppimis- ja tiedonlouhintatutkimus ovat arvokkaita asioita, mutta niiden hyöty kasvaa moninkertaisesti, jos niiden tulokset saadaan valjastettua yhteiskunnan käyttöön laajemmin. Tämän vuoksi tiedonlouhinnan pitäisi olla sallittua myös muille kuin tutkimusorganisaatioille.

Eurooppalaisen kilpailukyvyn osalta ongelma on siinä, että esimerkiksi USA:ssa tällainen tiedonlouhinta on pääsääntöisesti katsottu lailliseksi. Se antaa amerikkalaisille yrityksille kilpailuedun eurooppalaisiin nähden.

Mikäli komission ehdotus tältä osin hyväksyttäisiin vain tutkimuslaitoksille, se hidastaisi huomattavasti tekoälyn sekä koneoppimista ja tiedonlouhintaa hyödyntävien innovaatioiden leviämistä EU-alueella ja säilyttäisi sen kilpailuedun, joka yhdysvaltalaisilla yrityksillä tällä hetkellä on EU-yrityksiin verrattuna.

Parlamentin ehdotus on komission ehdotukseen verrattuna selvä parannus, sillä 3 a artiklan perusteella jäsenvaltiot voisivat laajentaa tiedonlouhintapoikkeusta myös muille tahoille kuin tutkimusorganisaatioille. Tällöin jäsenvaltiot voisivat säätää poikkeuksesta esimerkiksi tiedonlouhinnan sallimisesta yrityskäyttöön.

Johtaako muutos tavoiteltuun tulokseen? - Vaarana tekoälyliiketoiminnan toimintaedellytysten vaarantuminen Euroopassa

Artiklan taustapyrkimykset ovat hyvät. Tällä hetkellä tiedonlouhintatoiminta on ollut osittain epäselvällä pohjalla ja tuomioistuimet ovat suhtautuneet siihen negatiivisesti. Direktiivi selventää tiedonlouhinnan tutkimuskäytön laillisuuden.

EU:n toimielimet parlamentti ja komissio ovat antaneet toisistaan poikkeavat ehdotukset artiklan sisällöksi. Parlamentin ehdotuksen mukaan jäsenmaat voisivat kukin itse päättää antaa oikeuden tekstin- ja tiedonlouhintaan myös kaupallisille toimijoille. Tältä osin parlamentin ehdotusta voidaan pitää komission ehdotusta parempana Euroopan tekoäly-yrityksille.

Ratkaisua ei kuitenkaan voida pitää ongelmattomana, sillä se jättäisi poikkeuksista päättämisen jäsenvaltioille. Tällöin voisi syntyä tilanne, jossa tiedonlouhinta yrityksille olisi sallittu joissain EU-maissa, mutta kielletty toisissa. Tämä edelleen jättäisi EU-yritykset amerikkalaisyrityksiä heikompaan asemaan.

Komission ehdotuksen hyväksyminen puolestaan sisältää todellisen riskin eurooppalaisen tekoälybisneksen näivettymisestä. Näin ainakin, jos tutkimusorganisaatioille myönnettävää poikkeusta tulkittaisiin muille tarkoitetuksi kielloksi.

Tämä olisi epätarkoituksenmukaista, sillä tavoitteena ei pitäisi olla vain tutkimuksen mahdollistaminen, vaan kokonaan uusien toimintatapojen löytäminen ja innovaatioiden leviäminen. Se taas edellyttää, että muutkin kuin tutkimusorganisaatiot voisivat hyödyntää tiedonlouhintaa.

Ratkaisuehdotus

Tutkimustarkoituksiin suoritettavaa datanlouhintaa koskevan oikeustilan selventäminen on hyvä asia. Samalla tulisi kuitenkin muistaa myös kaupallisen sektorin intressit.

Europarlamentin tekemä lisäys - että jäsenvaltiot saisivat itse päättää maksuttoman datanlouhinnan sallimisesta myös kaupallisille toimijoille - on vähimmäistasona kannatettava. Tällöin Suomi voisi itse päättää asiasta kansallisten intressiensä mukaisesti ja valjastaa mm. Helsingin yliopiston huippusuositun Elements of AI -kurssin nostattaman tekoälyinnostuksen tulevaisuuden taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin voimavaraksi.

Suomen edunmukaista olisi kaupallisen datanlouhinnan salliminen koko EU:n laajuisesti. Tällöin suomalaista tekoälyä koulutettaessa voisi hyödyntää myös muita kuin suomalaisia aineistoja. Tekoälyä kouluttettaessa ratkaisevaa kun on usein nimenomaan määrä, ja pelkästään suomalaiset aineistot jäävät auttamatta pieniksi.

Stoppi tekoälyn kehitykselle?

Tekoälyä koulutetaan usein tekijänoikeuden suojaamalla materiaalilla, kuten kuvilla, videoilla tai tekstillä. Tähän liittyvät pelisäännöt ovat olleet EU:ssa epäselvät, ja nyt niitä selkiytetään. Ongelma on, että kaupalliset toimijat, kuten tekoälyä kehittävät eurooppalaiset yritykset uhkaavat jäädä nuolemaan näppejään.
Lue lisää

Linkkivero someen

Artikla rajoittaa vapaata internetiä. Uutisiin linkkaaminen somessa vaikeutuu tai siitä tulee käytännössä mahdotonta. Myös koostesivut uutisista uhkaavat kadota tai muuttua maksullisiksi.

Artiklan 11 kaltaista lakia on jo kokeiltu Espanjassa. Tulos oli, että Google News lopetti siellä toimintansa ja etenkin pienet lehtikustantajat kärsivät, kun kävijämäärät myös niiden omilla sivuilla laskivat. Voiko näin käydä koko Euroopassa?
Lue lisää

Sporttikielto kuvaamiselle

Saatko enää kuvata urheilutapahtumissa? Et välttämättä. Katsojat eivät voisi enää kuvata stadionilla ja muissa urheilutapahtumissa ja jakaa kuviaan somessa, mikäli EU:n suunnitelmat toteutuvat. Mikä vielä pahempaa, tämä kielto ulottuisi myös juniori- ja amatööriurheiluun. Kielto ei tee eroa Mestareiden Liigan ja Hesa-cupin välillä.
Lue lisää

Filternet & vastuu alustoille

Latasitko videon YouTubeen? Eu kaavailee, että tulevaisuudessa et ole enää itse vastuussa mahdollisesta tekijänoikeuden loukkauksesta, kun vastuu siirretään sinulta YouTubelle.

Haluatko käyttää YouTubea jatkossakin? Huonompi juttu, sillä vastuun painama YouTube voi olla pakotettu sulkemaan Euroopassa. Vai voiko?
Lue lisää

Yhdessä voimme vielä pelastaa koko internetin

Netti mahdollistaa kulttuurin renessanssin. Netin parhaimmat jutut perustuvat yhteisön tuottamaan sisältöön ja alustoihin, joilla sisällöstä voi nauttia.

Yhteistyössä: